Paluu koulun penkille - tavalla tai toisella

Onkohan täällä enää ketään??
Olen päässyt kuluttamaan koulun penkkiä jo kuukauden ajan ja täytyy sanoa, että ei se niin helppoa ollut kuin mitä kuvittelin. Oman haasteensa tuohon tuo koulumatka joka minulla on 1,5 h/ sivu, ei tosin joka päivä kuljettavana ( onneksi ei). Muutoin tämä on ollut oikein tervetullut muutos elämässäni.  Olen täällä moneen otteeseen purnuttanut työstäni ja vihdoin viimein voin sanoa sille heipat, toivottavasti ei nähdä koskaan! 
Koulu alkoi siis noin kuukausi sitten ja olen tähän asti päässyt pyörittelemään numeroita, täyttelemään tiliristikoita ja käyttämään laskimen toimintoja. Erityistä päänvaivaa tuottaa alv:n käsittely joka on aika monimutkainen prosessi tällaiselle maalaistollukalle. Meitä on vajaa kaksikymmentä taloushallinnon opiskelijaa joiden päämäärä on valmistua ensi kesänä joko taloushallinnon assistentiksi tai kirjanpitäjäksi. Minua haluttaa juurikin tuo kirjanpitäjän osaamisala. Sanotaan, että sillä alalla tulee olemaan pulaa osaajista. No, tulevaisuus näyttää sen.
Kurssia käyvät kohtalotoverit ovat mainioita ihmisiä. Jokaisella on vähän erilainen tausta, mutta jokaista leimaa sama ongelma; työllistyminen ja sen vaikeus.  Toivottavasti tämän kurssin myötä saamme paljon hyvää tietoa tästä kyseisestä aiheesta.

Valmista kirjallisuutta minulla on jo omasta takaa, muun muassa laskentaan liittyen. Uuden opuksen löysin kirpputorilta hintaan 4€. Lisäksi samalta kirpparilta löytyi muutama auton korjaukseen ja tekniikkaan liittyvä opus jota olen jo pitemmän aikaa etsinyt. Nyt hintakaan ei ollut esteenä kyseisille kirjoille joten mukaan ne lähtivät hyvään kotiin.
Mitäpäs sitten kuuluu painonpudotus projektille? Kesältä tuli ylimääräisiä kiloja jotka lisäsivät painoindeksiäni entisestään. Mutta nyt olen päässyt taas liikunnan makuun ja sen haluan säilyttää viikko-ohjelmassani. Tämän viikkoinen ohjelma näyttääkin sitten tältä:

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille !

Tässä elämä on

Kesä alkaa olla lopuillaan. Olen myös sitä mieltä, että työmaavaihdos ei olisi pahitteeksi. En koe, että tämä on minulle olevaa työtä, ainakaan osittain. Minulle avautuikin Plan B tuon pääsykokeen jälkeen. Mahdollisesti pääsen syventämään opintojani taloushallinnon alalta kirjanpitoon.  Minulla on haastattelu tässä lähiaikoina ja pistän siihen kyllä parastani. Opinnot eivät nimittäin kuulosta ollenkaan hullummalle varsinkin kun voin tehdä sen päivärahan turvin. Lisäksi kyseessä on opiskelua jossa on sekä lähipäiviä että etäpäiviä joten aina ei tarvitse lähteä kotoa opiskelupaikkakunnalle jonne minulta kertyykin matkaa 200km/päivä.

Olen myös miettinyt oman yrityksen perustamista. Olen nähnyt ja kokenut kaikenlaista työrintamalla, ja halu päättää itse asioista ja tehdä sellaista työtä mistä itse tykkään ajaa minuakin tässä eteenpäin. Kaipaan vielä lisäpotkua tähän asiaan, mutta asia on selvästi suunnitteilla odottaen oikeaa päivää paljastua.

Toinen salainen projekti minulla liittyy perheen perustamiseen, enkä tällä nyt tarkoita nelijalkaisia turrikoita. Tämä kuume minulla on ollut jo pitemmän aikaa, mutta välillä se tulee kovempana ja välillä se hiljenee vaimeaksi ( tai olen sen vaimentanut) . Isäntään en ole tätä kuumetta saanut tartutettua,  mutta hyvään suuntaan olemme kuitenkin menossa.

Kun aloin miettimään uusinta kierrosta pääsykokeeseen lukemisesta, toinen puoli minusta oli järjettömän innoissaan ja suunnittelemassa jo miten asian kanssa edetään, kun taas toinen puoli jarrutteli ja jäi miettimään tämän hetkistä elämän tilannetta. Koko tuleva vuosi ja seuraavat 5,5 vuotta olisin sidottu rankkaan opiskeluun, kaukana rakkaistani. Kun valmistuisin, olisin kuusi vuotta vanhempi niin sielultani kuin ruumiiltanikin. Miten kävisi perheen perustamispuolen? Haluan ehdottomasti perheen, siitä ajatuksesta en luovu. Jo nyt huomaan mitä ikääntyminen tarkoittaa ja vähän kauhistuttaa, että miten sitä jaksaa sitten lähempänä neljääkymmentä?  

Tämä aika ja elämä on tässä ja nyt, minun pitää vain hyväksyä että kaikkea ei saa ja kulkea oikeaan suuntaan.  Jotenka, pääsykoejutut jäävät näiltä osin tähän ja tilalle tulevat elämän makuiset jutut ( yritän myös panostaa kuvien laatuun). Rakkaat harrastukseni käsityöt, ruuanlaitto ja leipominen saavat enemmän palstatilaa. Lisäksi kerron täällä elämästä yleensä kuten tällä hetkellä kiehtovana asiana vauvahaaveet, laihduttaminen ja yrittäjyys sekä toivottavasti tulevat opiskelut taloushallinnon parissa.  Oikein paljon tsemppiä kaikille niille jotka päättävät hakea ensi vuonna lääketieteenalan koulutukseen.  Nähdään!

Kuvat lainattuja:
https://wiki.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=25824037 
http://blogs.msdn.com/b/techstudent/archive/2011/12/01/study-up.aspx

Rikas mies jos mä oisin,

Olisi minulla uusi auto

Rakentaisin omakotitalon isolle tontille

Matkustelisin ympäri maailmaa

Toimisin hyväntekijänä ja lahjoittajana

Avustaisin lähipiiriäni rahallisesti

Toivossa on hyvä elää, ja sentissä on miljoonan alku. Ei kun lottokuponki vetämään tänään ja huomenna duuniworkkiin..Ou jee.
Entäs te? Jos te rikastuisitte mitä te tekisitte?

Häät

Kun yössä yksin vaeltaa,
voi kaltaisensa kohdata
ja hetken tie
on kevyt kaksin kulkea.

Ei etäisyys, ei vuodetkaan,
ei mikään meitä erota

Niin etelä ja pohjoinen
kaikki meitä varten on

Ikuisuus, yksi huokaus vain,
yksi yö kuin koko elämä.

 

Onnea hääpärille !

Valmistautumista hääjuhlaan

Tulossa kahdet häät ja se ikuinen dilemma. Mitä mä laitan päälle?
Kuukausi näyttää budjetin valossa sellaiselle, ettei mitään uusia mekkoja ostella saati kenkiä joten on tyydyttävä kaapin antimiin. Vaihtoehtoina on punaiseen vivahtava asukokonaisuus tai total black. Häistä kun on kyse, niin en ehkä suosisi mustaa, mutta kun toisaalta se hoikentaa… Tosin tätä rantapalloa ei mustalla saa piiloon. Vatsa pömppää taas epämukavasti, varsinkin alavatsan kohdalta..Arrggg…Voi tätä pullukan elämää. Mikään ei mahdu päälle, kaikki kiristää ja puristaa eikä mikään tietenkään näytä hyvältä.  Ihanan positiivista ;)  

Tuohon on tarjolla asusteina punainen huivi, punaiset rillit, musta käsilaukku, punainen kukkakoru hiuksiin
( magia!!)  ja mustat kengät. Korujen kohtalo on vielä auki siten, etten tiedä millaiset laitan. Hiukset onkin sitten ihan toinen juttu. Huh huh.. Ei mitään hajua miten ne kannattaisi laittaa.
Mustaan asetelmaan kävisi tieten nuo samat asusteet niin niitä ei tarvitsisi ostaa. Hmm.. Pitääpä miettiä.

 Onko kellään muulla tiedossa kesäjuhlia?

Omatekoiset kananuggetit

Blogeja selaillessani löysin mainion ohjeen kananuggettien tekoon Kliivian blogista. Itse en henkilökohtaisesti ole koskaan pitänyt kaupan nuggeteista, mutta tämä ohje muutti suhtautumistani totaalisesti kyseiseen ruokaan. Sen lisäksi että nuggetit ovat maukkaita, ne ovat myös helppo tehdä.  Tässä ohje:
400 g  kanan rintafileitä ( maustamattomia tai valmiiksi marinoituja)
2dl     bulgarian jogurttia
1pkt   Tuc-suolakeksejä

Laita kanan rintafileet marinoitumaan jogurttiin, mieluiten yön ajaksi. Muita mausteita ei tarvita sillä jogurtti mureuttaa lihan.  Paloittele lihat sopiviksi paloiksi ja murenna keksit pussiin suljettuna kaulimella. Kierittele keksiseoksessa ja paista 225 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Itse paistoin 15 minuuttia.  Kypsyyttä kannattaa kokeilla puolittamalla nuggetti. Tähän sopii mielestäni erinomaisesti seuraavanlainen currymajoneesi joka löytyy myös samaisesta blogista.

 

Currymajoneesi
Majoneesia
Curry                                           --  Sekoitetaan keskenään
Makeaa chilikastiketta

Itse lisäsin tuohon majoneesin joukkoon muutaman lusikallisen kermaviiliä, jottei kastike olisi tuntunut liian tuhdilta. 

Suomen kesä

Täytyy ihmetellä tätä meidän ”ihanaa” kesää. Päivälämpötilat ovat hädin tuskin + 10 asteessa.. whaat ?  Ei oikein tunnu kesältä, pikemminkin tulee mieleen syksy kun sataa vettä ja on kylmä.  Harmi niitä joilla on juuri tähän aikaan kesäloma ja jotka viettävät sen suomen mailla.  Itse lähtisin hippulat vinkuen ulkomaille jos lomaa olisi. Töissä sääolot eivät haittaa, vaikka sataisi pikku-ukkoja.

Mitäpä sitä sitten vapaa-ajalla tekee kun säät eivät suosi? Noh, minulla vapaa-ajan tekemiset eivät koskaan ole olleet ongelmallisia. Tekemistä keksin kyllä sillä tykkään tehdä käsitöitä, piirrellä, maalata, katsella leffoja, käydä kavereiden luona jne. Tällä kertaa minä kuitenkin kömmin viltin alle sohvalle, villasukat jalassa ja suunnittelin seuraavan sukan väritystä.

Tällä kertaa niistä tulee raikkaan vihertävät. Väreinä ripaus valkoista, vaalean vihreää, tumman vihreää ja seitsemän veljeksen polka - lankoja. Itse tykkään neuloa paksuilla puikoilla kuin ohuilla ja teen jonkin verran kireää neulostakin. Yleensä näin syksyä kohti mennessä alkaa myös neulomisvimma iskemään ja pukinkonttiin alkaa valmistumaan jos jonkinlaista neulosta. Haaveissa minulla olisikin opetella neulomaan kolmiohuivi.

 Nämä sukat olen tehnyt jo ajat sitten, mutta vielä olisi viimeistelytyöt tekemättä. Lankojen merkkiä en nyt muista mutta punaisen, sinisen ja lilan langat ovat paksumpaa kuin tuon valkoisen.

Pitäkää itsenne lämpiminä !!

Juhannus

Juhannus ja ihanan pitkät vapaat kuluivat rentoutuen ja ystävien kanssa. Sitä ennen juhannus alkoi meillä tuttuun tapaan siivouksen merkeissä. Kun koti on puhdas voi hyvällä omalla tunnolla keskittyä olennaiseen eli.. olemiseen.  

 
Meidän juhannukseen kuuluu myös hyvä ruoka. Useimmiten grillaten (säiden antaessa periksi) niin lihaa kuin kasviksiakin.

Mutta mitäpä olisi juhannussauna ilman saunavastaa? Nii-in !!!  Meidän torilla niitä ei ollut myynnissä mutta ei hätää.  Minäpäs päätinkin sitten tomerana tyttönä tehdä sellaisen. Vasta ainekset hain mummulan pihasta olevasta koivusta ( rauduskoivu) ja  mummulta kyselemään ohjeita.  Ai että mikä ihana tuoksu..

Pääsykokeen tulokset julkaistu

Eilen kotona odotti kirjekuori Itä-Suomen yliopistosta Terveystieteiden tiedekunnasta. Se oli ohut kirjekuori kuten arvasinkin. Tulokset tulivat mielestäni nopeammin kuin olin odottanut.

Paljoa ei tämä tyttö pisteitä saanut. Raakapisteitä oli jopa 8 !! Ja yhteispisteiden määrä oli 33,85. Paljon on petrattavaa jotta ovet aukeaisivat. 

Nyt mietitään jatketaanko lukemista ja hakemista ensi vuoden pääsykokeisiin.  Jos jatketaan, niin lukemiset ja suunnitelmat täytyy tehdä tämän kesän aikana.  Jos ei jatketa, niin elämä jatkuu entiseen tapaan töitä tehden ja unelmoiden matkustelusta ja muista ihanista asioista.

 Kertokaahan mitenkä teidän kävi kokeissa?

”Parempi epäonnistua jonkun tekemisessä,  kuin onnistua siinä, ettei tee mitään”

Greetings from Budapest !!

Niin se vain viikko sujahti. Hyvässä seurassa aika suorastaan lentää. Mahtava ja naurun täytteinen reissu siis takana. On se raskasta lähteä ajelemaan meidän perältä Helsinkiin päin. Ajomatkoihin saa aina varata sen viisi-kuusi tuntia. Nyt tosin puoteltiin tulomatka niinkin vikkellään kuin neljään tuntiin ja yhden pysähdyksen taktiikalla.

Säät suosivat meitä onnekkaita, sillä saimme nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä säästä Budapestissä. Lämpötilat kohosivat useampana päivänä yli + 30 asteen ja yhtenä iltana saimme sadetta kunnolla. Suomessa sen sijaan oli satanut koko sen viikon ajan jonka olimme olleet matkalla. 

Budapesti on valtavan kokoinen paikka. Heti ensimmäisestä päivästä alkaen kuljimme joka paikkaan pääasiassa kävellen sillä tiet olivat merkitty selkeästi ja karttamme oli erinomainen. Joka päivä kävelimme huomaamattamme yli 10 000 askelta päivässä. Mistä tämän sitten tiedän? Otin kotoa mukaan askelmittarin. Suuresta kävelyn määrästä riippumatta käytimme myös julkisia kulkuvälineitä sillä ne ovat kaupungissa hyvät ja kattavat.  Metroa kokeilimme vain muutaman kerran koska emme ihastuneet rullaportaisiin jotka olivat jyrkkääkin jyrkemmät. Vaikka en pode minkäänlaista korkean paikan kammoa, tuntui häijylle nousta lähes 90 asteen kulmassa ylöspäin. Ratikka syrjäytti metron ja sillä olikin näppärä matkailla pitkin kaupunkia kunhan tiesi mihin ratikkaan hypätä. Julkisen liikenteen hinnoista voin sanoa, että se on hyvin halpaa. Seitsemän päivän lippu maksaa 4800 huf = 16 e ja sillä voi kulkea metrossa, junissa, ratikoissa ja linja-autoissa rajattomasti. Noita lippuja kannattaa ostaa metroasemilta joissa hinnat ovat paljon halvempia kuin esimerkiksi omasta hotellista ostettuna.

 

Hotellimme Baross City Hotel Budapest oli aivan Keleti rautatieaseman vieressä, Baross utcálla. Kolmen tähden hotelli hyvällä paikalla, siistit mutta pienet huoneet ilmastoinnilla ja ilmaisella Wi-Fi:llä varustettuna oli hyvä hinta-laadultaan. Huoneiden hintaan kuului buffettiaamupala joka ei ollut runsas mutta perustyylinen. Hotellissa oli hauska sisäpiha.

Viikko oli lyhyt aika siihen kaikkeen näkemiseen mitä kaupunki olisi tarjonnut. Emme ehtineet esimerkiksi nähdä kuin vilaukselta sankareiden aukiota ja Tonava risteily sekä kylpylät jäi tyystin kokematta. Sen sijaan näimme kaupungin eri kortteleita (Ostoskatu Vaci ut, kauppahallin ympäristö)  Budan puolta ja sieltä eritoten Linnavuorta ja Gellertin kukkulan ympäristöä.

Valuuttapolitiikka Unkarissa on hyvä. Hinnat ovat alhaiset ja siellä on matala elintaso. 1 € = n. 300 huf. Hintojen vertailu oli paikallaan jos halusi ostaa halvemmasta paikasta ja säästää hieman rahaa. Esimerkiksi minä ostin tuliaisiksi paprikamaustetta (50g) joka maksoi kauppahallissa halvimmillaan 300 huf. Samaa maustetta kaupattiin Gellertin kukkulalla hintaan 1500 huf.  Kaljan hinta oli yhdessä paikassa litralta  550 huf à 1,80€. Ei  paha.  Hinnat riippuivat siis aikalailla paikasta.  Kiertelemällä eri paikkoja löytyivät ne edulliset paikat.

Hieman hinta esimerkkejä :

Vodka drinkki= 580 huf à1,90 € ( joissain paikoissa oli 1500 huf !!)

Pizza slice = 300 huf. à 1 €

Ruoka ravintolassa = 2500 huf à 8 €

Vesi kaupassa  1,5 l = 250 huf à 0,80€

Kalinka Vodka kaupassa 0,5 l = 1750 huf  à 5,80 €

Tuliaisiakin tuli ostettua, kuten edellä olevasta kuvasta näkyy. Minä ostelen aina tuliaisia, ne kuuluvat omaan matkustuskulttuuriini. Itselleni ostin mm. muutamat korut, lippiksen, t-paidan, kaksi laukkua, paprikamaustetta sekä joka matkalta snapsilasi ja magneetti. 

Tuliko teille matkakuume? Minä olen tehnyt sellaisen diagnoosin, että minulla se on parantumaton tauti.

Lomalle lompsis..

Tässä välissä ajattelin kertoa vähän tulevasta Unkarin matkastani joka muuten on jo lauantaina  :D Ja tätähän on sitten odotettu koko kevään. Tämä on myöskin palkintoni pääsykoe urakasta.

Eilen ehdin jopa  katsastaa matkalaukun mahdollista sisältöä sekä tsekata kohteen sääennusteen. Tarkoitus meillä, siis minulla ja ystävälläni on olla Unkarissa viikko. Mitään suunnitelmia loman käytön suhteen emme ole tehneet vaan menemme lähinnä fiilispohjalta. Nähtävyyksiä ja koettavaa on niin paljon, että katsotaan mihin aika riittää.

Sääennustus näyttäisi sen verran aurinkoiselta että mukaan lähtee lähinnä kevyitä kesävaatteita. Ihan yllätyin kuinka monta kesämekkoa omistan, sillä en ole mitenkään mekkotyyppiä. Niistä kuitenkin mukaan lähtee muutamat sekä yhdet sortsit ja hame. Lisäksi otan muutamat kesäiset housut ja muutamat t-paidat, jotka ovat hengittäviä ja kevyitä päällä.  Yleensä jokaiselle matkalle otan mukaan jotain pitkähihaista ja lämmintä, niin nytkin. Koskaan kun ei kuitenkaan tiedä miten sääennustukset toteutuvat.  Yritän jättää tarkoituksella laukkuun enemmän tilaa ostoksia ja tuliaisia varten. Tykkään ostella läheisilleni tuliaisia ja tietenkin itselle jotain kivaa. Katsotaan lähemmin mitä Budapestistä tulee löytymään.

Tänään olisi tarkoitus mm. varata paikat koneesta ja tehdä siten check-in, pakata matkalaukku ja laittaa tavarat kasaan niin, että huomenna ei tarvitse muuta kuin ottaa laukku olalle ja lähteä.  Eilen kävin pankissa vähän vaihtamassa valuuttaa että sitä on jatkoyhteyksiä varten. Loput vaihdan tarpeen mukaan paikan päällä.  Lähtö meillä tapahtuu aikaisin aamulla, sillä kone lähtee Helsingistä iltapäivällä. On mukavampi olla kentällä vaikka muutama tunti aikaisemmin kuin viime tipassa  ( niin kun on erään kerran käynyt).  

Mutta nyt täytyy jatkaa muita hommia. Palailemisiin!!  Viszontlátásra ( näkemiin). 

( kuvat lainattuja)

 

Pääsykoe

Edellisenä päivänä saavuin Kuopioon pitkän työpäivän jälkeen. Ensimmäinen ja tärkein asia Kuopiossa oli TietoTeknia rakennuksen löytäminen missä koe järjestettiin. Oli aivan mieletön fiilis nähdä rakennuksen ovessa lappu - Pääsykoe Hammaslääketiede. Sen verran hektinen päivä oli kyseessä, että en päässyt nukkumaan kuin vasta yhden aikaan yöllä.

Aamulla piti herätä kuudelta jotta ehti aamupalalle seitsemään ja siitä sitten jännittämään kokeen alkamista itse paikan päälle. Hienosti toimi järjestelyt ja opasteita oli tarpeeksi. Kello oli kymmentä vaille yhdeksän kun pääsimme luokkaan. Käytännön asioista sen verran, että reput piti jättää luokan eteen ja ainoastaan eväät, kirjoitusvälineet ja henkilötodistuksen sai ottaa omalle paikalle joka osoitettiin. Minä olin mukavalla paikalla takarivissä.

Ennen papereiden kääntämistä kävimme läpi käytännön asioista kuten milloin saa lähteä aikaisintaan kokeesta jne. Heti kun kello löi yhdeksän, käänsimme laput ja saimme ohjeeksi liimata saamamme nimitarralaput jokaiselle kokeen sivulle. Meistä pidettiin siis hyvää huolta silläkin saralla, sillä valvova henkilökunta oli oikein positiivista ja leppoisan tuntuista porukkaa.

Ensimmäisen puolen tunnin aikana selasin kokeen läpi ja katsoin miltä se tunnetti. Järkytystä ei tullut mutta heti ajattelin että aika tyhjän paperin saan viedä takaisin. Tehtäviä oli 16 kpl, jossa pääpaino oli fysiikassa ja kemiassa. Biologiasta ei ollut kuin neljä tehtävää; naisten kuukautiskiertoa käsittelevät kysymykset, tekstikappaleen täydentäminen puuttuvilla sanoilla, otsonista kertomista ja kokeessa olevan kuvan numeroitujen rakenteiden nimeäminen ja tehtävät. Tuo kuva on vieläkin arvoitus, sillä en ole saanut selville mitä kuva esittää.  Heti alkuun oli pitkä aineistotehtävä jonka vastaukset laitettiin erilliselle optiselle lomakkeelle. Tämän tekemiseen minulla meni kaksi tuntia. Loppuajan käytin niihin tehtäviin joihin osasin vastata. Tuossa huomasin kuinka laskurutiinin puuttuminen oli piiiitkä miinusasia. Kemiasta en muistanut kuin helpot ja yksinkertaiset kaavat, mutta niitä ei kokeessa tarvinnut paljoa käyttää. Kokeen jälkeen oli helpottunut olo. Ei tarvitse enää lukea tai tuntea syyllisyyttä siitä ettei ehdi lukea.  Pers’tuntumalta voin sanoa etteivät ovet aukea syksyllä, mutta tuolla osaamisella ei vielä tarvitsekaan.  Tapahtumasta jäi kaikin puolin positiivinen fiilis ja rupesin jo mielessäni suunnittelemaan ensi kevään mahdollista etenemissuunnitelmaani. Ensin pidän kuitenkin kesän taukoa tästä asiasta.  

Lähtölaskenta alkaa

Siis  A P U V A . Voiko tosiaan huomenna olla Se päivä? Tätä on odotettu melkein vuosi.. huh huh. Täytyy tunnustaa, että minua jännittää jo etukäteen vaikka mitään jännittämistä tässä ei periaatteessa ole. Minun maatani ei kaada vaikka en pääsisikään tänä vuonna koulun penkille. Hienoa se tosin olisi, mutta on vain niin arveluttava olo oman osaamiseni kanssa. Vasta sitten kun palautan kokeen voin joko huokaista helpotuksesta tai pyyhkiä hikeä otsalta ( luultavasti molempia).  

Työn teosta ei tahdo tulla mitään kun mielessä pyörii pakkaamiset, pitäisi ehtiä vielä kertaamaan ja muistaa monta asiaa ennen huomista.  

Katsotaanpa sitten huomenna uudet mietteet. Adios!

Olipa kerran elämä ja vähän muuta

Kerrassaan pelottavaa ajatella, että pääsykokeisiin on enää 11 päivää..Siis 11 päivää. Mihin tämä aika on mennyt? Tai no, minun tapauksessani  se on mennyt enemmän työmaalla kuin kirjojen parissa.  Jotkut työpäivät ovat venyneet viimeisten neljän viikon aikana 9-10 tuntisiksi ja olen huomannut stressaavani useammasta asiasta. Päällimmäisenä niistä on juuri pääsykoe. Männä viikolla olin muutamaan otteeseen ulkotöissä koko päivän (kuten eilenkin)  ja meidän leveysasteilla ei mistään lämpimästä säästä ole ollut kyllä tietoakaan. Vaikka vaatetta olikin lämpimästi päällä, ei se paljoa loppuajasta auttanut kun työ ei ollut mitenkään liikuntapainotteista vaan seisomista ja paikallaan oloa. Sen ja stressaavan olon myötä vilustutin itseni. Olenkin vähän pelännyt sairastumista koko viikon, sillä usein kun olen tulossa kipeäksi huuleni kuivuvat kovasti ja vatsassani tuntuu erilaiselle.

Tämä päivä on ollut aikalailla matalapaineista ja olen tehnyt vain pakolliset asiat. Eipä sitä muuta olisi jaksanutkaan. Vaikka ulkona näyttä aurinko paistavan ja lämpötilat hipovat + 18 astetta, minä hytisen sisällä. Lämpöä on noussut parissa tunnissa yli 37 asteen. Pitää aamulla seurata tilannetta, sillä minulla alkaisi heti 7:ltä harjoittelu uudessa työpaikassa ja olisi todella kurjaa ilmoittaa, etten voi tulla kipeän olon vuoksi. Eilen otin muutaman kuuman rommin ja inkiväärijuomaani mutta ei niillä tautia saanut selätettyä. Kurkku on edelleen kipeä ja yskä meinaa vaivata. 

Kuten mainittu lukemiset ovat jääneet harmittavan vähiin, mutta se aika joka on jäänyt, olen yrittänyt käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi.  Pääsykokeita selatessani huomasin, etteivät kaikki asiat olekaan täysin hepreaa kuten oli vielä alku vuodesta.  Jotain on siis tapahtunut.

Useampana päivänä kun voimat eivät ole riittäneet minkään aineen lukemiseen, olen laittanut pyörimään olipa kerran elämä- sarjan ja katsellut sitä.  Mikäpäs sen mukavampaa ja viihdyttävää oppimista.  

Pääsykoekuulumisia ja muuta elämää siinä sivussa

Kesä tulee vauhdilla ja yksi kesän merkkihän on leskenlehdet ja muut kevään kukkaset. Toinen hyvä merkki on renkaiden vaihto. Minäkin vaihdoin viikko sitten kesätassut alle.

  

Ajattelin, että kunhan tuo tavaroiden vieminen loppuu työmaalla, niin rupean tekemään työmatkat polkupyörällä. Työmatkaa kun ei kerry kuin kilometri. Muutenkin täytyy polkaista käyntiin pyöräilykausi ja harjoitella syksyn mahdollista koitosta varten, joka muuten on 60km matka.

Viime vuonna pyöräilyt jäi harmittavan vähälle, mutta sitä edellisenä kesänä pyöräilin yli 300km. Tein viikossa jopa muutamia 30km lenkkejä mutta myös lyhyempiä 10-20 km lenkkejä. Niihin aikoihin olin muuten hyvässä kunnossa ( ei ollunna ryllykkää).

Oma Tunturi  X220

Pyöräily on muutenkin mun laji. Hommasin 5-6 vuotta sitten itselleni hybdiripyörän josta olen tykännyt valtavasti.  Myös kunnollinen pyöräilykypärä minulta löytyy. Vielä pitäisi hommata kunnon pyöräilyasut

 ( pehmustetut pyöräilyhousut ja t-paita sekä aurinkolasit). 

Pääsykokeet jylläävät mielessä niin valveilla kuin unissakin. Unessa olen milloin tekemässä pääsykoetta jossa aika loppuu yllättäen kesken tai milloin olen ”yliopistolla” valkotakki päällä tekemässä jotain tehtäviä. Mieli on kerrassaan ihmeellinen. Varsinkin minun tapauksessani jopa kannustava. Muutama viikko sitten ajattelin nimittäin lyödä hanskat tiskiin, koska olen aikataulusta myöhässä, enkä ole ehtinyt lukea kaikkea mitä tähän mennessä olisi pitänyt. Mielessä pyörii niin paljon muitakin asioita ja olisi ollut niin HELPPOA luovuttaa, mutta mieli/ ego ( mikä se nyt onkaan) olikin toista mieltä.

Näin nimittäin unta jossa yliopistolla oleva opettaja tai tutor kannusti minua jatkamaan. Hän sanoi että –Älä luovuta. Sinä olet nopea oppimaan asioita.  Jotenka tuon unen myötä en luovuta, vaan taistelen loppuun saakka kävi miten kävi. Lukemisen suhteen vaihdoin toisen taktiikan ja improvisoin loppulukemisen. Yritän järkeillä mitä kokeessa mahdollisesti voisi olla koska kaikkea sitä tietomäärää ei siihen voi ympätä. Vaikka en onnistuisi tänä vuonna, olen siitä huolimatta ylittänyt itseni ja nähnyt minkälainen koetilanne on. Siinähän on voittoa kerrakseen.