Raskausviikolla 26+4 minulla oli sokerirasitustesti. Olen
ymmärtänyt ettei sitä kaikille tehdä ja minulle se tehtiin painoni vuoksi koska
BMI:si tuli 37. Testi suoritettiin oman
terveyskeskukseni laboratoriossa. Sain ohjeiksi olla syömättä 12h (kuten
normaalissakin verikokeessa) ja varata testiin kolmisen tuntia. Heti
saavuttuani minusta otettiin pikasokeriarvo joka näytti 4,7 mmol/l ja sen
jälkeen otettiin putkilo verta. Tämän jälkeen minun piti ”nauttia” 3 dl
glukoosilitkua. Alkuun en kylläkään edes osannut aavistaa että kyseessä oli 3dl
koska minulle litkua annettiin muovipikarista ( arviolta 1,5dl). Litku oli
oranssin väristä ja maistui hiilihapottomalle, ylisokeroidulle fantalle. Kun
näin sen kupin niin ajattelin että kyllä minä sen pystyn juomaan. Kyseessä oli
kuitenkin mielestäni pieni määrä. Yhdellä kertaa en litkua hotkinut vaan
hörppäyksittäin (mikä oli ihan hyvä juttu). Loppua kohden hampaissa alkoi
narskua ”kivasti”. Sitten seurasikin se yllätys kun hoitaja kaatoi toisen
samanmoisen annoksen juomaa. Hyvä ettei silmät lentäneet päästäni kun tajusin
että sitä olikin enemmän nautittava. Kunnialla siitä suoriuduin vaikka
äklömakeaa se olikin. Tuon jälkeen menin odottelemaan vaikutusta ja 15minuutin
sisällä tuntui vähän huonolta olo ja sellaiselta kuin ne sokerit olisivat
humahtaneet ylös (sokerihumala). Tunnin ja kahden tunnin kuluttua otettiin taas
putkilot verta ja sen jälkeen olin valmis lähtemään.

Tulokset sain saman päivän aikana. Paastoarvo oli 5,5mmol/l,
1h arvo 10,4 mmol/l ja 2h arvo 7,7 mmol/l. . Raskausaikana rajat ovat entistä
tiukemmat (paasto ≥ 5,2 mmo/l, 1h ≥ 10,0 mmol/l ja 2h ≥ 8,6 mmol/l). Tuon
perusteella minut sitten luokiteltiin raskausdiabeetikoksi, ja tuo nimike
seuraa sitten seuraavissakin raskauksissa.. että kiva. Hirveän ristiriitaiset fiilikset tuli kun
sain tietää että tämä vaatii jatkotoimenpiteitä. En millään tuntenut itseäni
diabeetikoksi eikä minulla ollut mitään oireita joten asian vakavuuden
ymmärtäminen oli ensi alkuun hankalaa. Minuun tauti voi puhjeta vuosien
kuluessa mutta vauvaan se vaikutti tällä hetkellä jos sokeriarvoni eivät
pysyisi kurissa. Diabetes on salakavala tauti jonka puhkeamista ei ehkä itse
osaa huomata joten se on syytä ottaa vakavasti. Suvussani on nimenomaan
II-tyypin diabetesta joten se, että minä kärähdin testissä sai omat silmäni
avautumaan asialle. Asian tiimoilta
pääsin ruokavalio- ja sokerimittarin käytön ohjaukseen. Sieltä sain hyvää
tietoa asiasta. Minulle siis diabeteksen hoitoon riitti ravinto-ohjaus ja
sokeriarvojen mittaus 4 krt viikossa siten, että kahdella kerralla riittivät
paastoarvo ja jokin valitsemani ruokakerta sekä kahtena kertana kaikki ruokakerrat.
Raskausviikolla 27+5 minulla oli toinen lääkärineuvola.
Ensin terveydenhoitaja teki kuukausittaiset tutkimukset mitä tähänkin asti oli
tehnyt ja sen jälkeen menin lääkärin luokse jossa hän kyseli vointia ja teki
sisätutkimuksen jossa hän katsoi kohdunsuun tilannetta ( että on kiinteä ja
kiinni sekä pituutta) ja katsottiin sikiön tilannetta mm. painoa ja tarjontaa. Tässä
vaiheessa vauva oli perätarjonnassa.
Tutkimusarvoja viikolta 31+6 :
Paino: 83,8 kg
RR: 127/84p.93
HB: 124
Sikiön sydämen syke: +140
Sf-mitta: 32 cm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti